25.4.2012

Ääni ja muoto kohtaa


Niin sisustushommissa kuin elämässä muutenkin pelkkä kaunis ja näyttävä ulkomuoto ei riitä. Silmänruoan lisäksi korvillekin on hyvä tarjota mehukkaita soundeja. Liian usein olohuoneen hyllyjä koristaa rumat "teinistereot" tai miesystävän jäätävän kokoinen laitteisto. Tai sitten luetetaan niihin "todella laadukkaisiin" muovipönttöihin ja niiden antoisaan musiikin toistamiseen.

Kun aloitin 1h+kk projektin viime kesän lopulla, oli asunto audiovisuaalisesti erittäin haastava. Nyt kun visuaalinen puoli hipoo jo täydellisyyttä, päätin, että on aika näyttää mihin kunnon insinööri pystyy ja panostaa äänentoistoon. Pienoinen ongelma oli vain se, että miten saadaan elektroniikkaa inhoava naisihminen tajuamaan, että tarvitsee kaiuttimet, sillä läppäristä kuuluva rohina ei ole sama asia kuin musiikki. Jos kyse olisi ollut askartelulaatikon viikottaisesta täydennyksestä, ei mitään vakuutteluja olisi edes tarvittu. Nyt käytiin pitkä ja harras keskustelu, jossa sain perustella perinpohjaisesti, miksi hänen pitäisi sijoittaa parisataa euroa valkoisiin pömpeleihin (sillä summallahan saisi nimittäin monen monta rullaa ihania teippejä ja kymmeniä tarra-arkkeja).


Vihdoin hullujen päivien kuvasto tipahti naisihmisen eteisen lattialle ja homma oli sillä selvä. En ole varma oliko se se keltainen väri vaiko oma hienosti suunniteltu presentaatio näistä tarjouskajareista, mutta nainen ei enää vastustellut elektroniikkaosastolle menemistä. Ehkä se oli se illuusio loistavasta tarjouksesta, mikä sai naisen pyörtämään kaikki aiemmat päätöksensä ja minä sain vihdoin sinne asuntoon siedettävän äänentoistonkin.

Äänentoisto järjestelmäksi valikoitui Audio pro:n addon two aktiivikaiuttimet. Pienet, valkoiset ja yllättävänkin laadukkaat. Minähän nämä jouduin tietenkin kuljettamaan, kantamaan ja asentamaan. Kuljetus oli työläs, kävi ihan punttireenistä ja asennusta varten oli hyvä, että on se insinööri paikalla, kun piti laittaa yksi johto seinään (virta) ja yhdistää kaiuttimet vielä toisiinsa kaiutinjohdon avulla. Pari päivää asennuksen jälkeen sain tekniseen tukeeni puhelun, jossa huudettiin kerrottiin kaiutimien olevan ihan paskat ja ääntäkään ei tule. Sain sieltä huudon keskeltä selvää, että johto on seinässä ja virtakin oli painettu päälle tai ainakin joku valo siinä palaa. Seuraavaksi kysyin, että miten toi ääni, onko päällä. Neiti käski olla kysymättä tyhmiä, tietysti on. Kaukosäätimessä ei kuitenkaan onneksi ole kuin viisi nappulaa. Jäljellä oli vielä source. Eli neuvoin sitten naisihmistä valitsemaan oikean ohjelmalähteen ja niin elämä taas hymyili.


Nämä tanskalaista suunnittelua olevat kaiuttimet ovat tämän jälkeen toimineet moitteettomasta ja ylittäneet varsin korkeat odotukset. Viimeistely on laadukas ja sointi kaiuttimien kokoon nähden yllättävän hyvä. Saatavilla olisi langattoman tiedonsiirron ohjelmalähteen ja kaiuttimien välille mahdollistava lisävaruste, mutta tämä laite jäi tosin hulluille päiville. Vaatinee uuden presentaation ja vakuuttelun. Tosimies tietenkin kytkisi vielä kaiuttimiin jäätävän kokoisen subbarin ja hifistelijä ostaisi ehdat suomalaiset Genelecit (ei ole sukkahousumerkki)

20 kommenttia:

  1. Koska sä näköjään hallitset tän elektroniikkapuolen JA sisustamisen, pyydän apua meidän pikku ongelmaan: http://haaveilensiisolen.blogspot.com/2012/02/sisustuspulma.html. Poikaystävältä luonnistuu tämä tekniikkapuoli, mutta sisustuksen suhteen... No, sanotaanko näin että meidän visiot ei tässä asiassa kohtaa :D Mulle ehdotettiin jo isompaa asuntoa jossa olis erillinen huone näille, ja alan vahvasti kallistumaan sen puolelle :D (Noista ajoista edistystä on jo sen verran tapahtunut, että pöytä sentään on valkoinen eikä kirsikka)

    VastaaPoista
  2. Aamen. Mulle kanssa kelpaisi kiva musiikisysteemi, vaikka vaan kauniit kajarit iPodin seuraksi. Sen sijaan joudun tällä hetkellä tyytymään juurikin mainitsemiisi rumiin teinistereoihin. Jotka muuten sain lahjaksi teininä. ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sinun hyllystähän minä sen idean sainkin... not.
      Mutta samanlaiset teinibassot pauhas josku kotona itsellänikin. Teillekin tosin sopisi pienet aktiivikaiuttimet iPodin seuraksi huomattavasti paremmin ;)

      Poista
    2. Niisk, mä ARVASIN, että mietit just mun hyllyntäytettä! ;) Ei vaan. Mutta jossain kohtaa olisi kyllä ihan aiheellista panostaa niihin kunnon kaiuttimiin. Enhän mä juuri edes käytä niitä teinibassoja.

      Poista
  3. Ääk. Hifistelijä ei muuten hanki Geneleciä. Genelec on bulkkia. ;)

    Kaikille nättien ja laadukkaiden kaiuttimien toivossa kulkeville sisustajille suosittelen Amphionin Ioneita. On muuten nätit. Ja on muuten hyvät.

    T Hifistelijä (enkä oo edes mies!)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. makukymysys.. :) Mie en tykköö ioneista. :)

      Poista
    2. Nämä maku asiat niin soinnin kuin ulkonäön suhteen herättää aina keskustelua. Ionit on huippu kaiuttimet ja ne tahtoisin kotiini. Ne vain eivät ole aktiiviset ja vaativat aina jonkinlaisen vahvistimen.

      Poista
    3. Kyllä. Eikä sekään voi olla ihan mikä tahansa. Mutta on ne silti ihanat. Täydelliset. Ehdottomasti parhaat joita olen kuunnellut.

      (Ja lisäksi, tyttö kun olen, en kyllä pistä pahakseni että ne ovat myös kauniit. ;)

      Poista
  4. Aivan mahtava kehitystarina miten naisihmiselle saadaan oikeaa ääntä :)

    VastaaPoista
  5. Blogissani on sinulle vuorostaan tunnustus! <3

    http://www.omakotivalkoinen.fi/2012/04/versatile-blogger-award.html

    Kauniita ja makoisia unia toivotellen,

    Miude

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos tunnustuksesta.
      ps. Laskiskelin jo hieman, että tämän tunnustuksen leviämisnopeus tulee olemaan äärettömän korkea. Pitäskö laskea?

      Poista
    2. No niin, piiri pieni pyörii... Sama tunnustus olisi minunkin blogissani sinulle. ;)

      http://imageblackandwhite.blogspot.com/2012/04/tunnustus-versatile-blogger-award.html

      Poista
    3. Kiitos kovasti teillekin. Pakko äkkiä vastata tai kaikki mun neljä lukijaani ehtii laittaa minulle tuon :D

      Poista
  6. Tarina ainakin oli hyvä - varmaan se äänentoistokin.:D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä nuo pienet sievät valkoiset soivat hyvin. Nyt kelpaa Veronica Maggiota kuunnella :)

      Poista
    2. 1h+kk:n naisihminen2/5/12 00:14

      Hyvä VK, tarinasta en oikeen osaa sanoa mutta äänentoisto on oikeesti ihan kiva. Tosin vertailukohdettahan mulla ei siis ole.

      Ja dear enne, Kentiltä tuli uus levy, et maggio on jo nyt vähä 2011.

      Poista
  7. 1h+kk:n naisihminen2/5/12 01:39

    Tekisi mieli sanoa, että nyt voi naisihminenkin vääntää nupit kaakkoon mutta ei tässä mun uudessa hienossa äänentoistojärjestelmässä ole mitään nuppia mitä vääntää.

    VastaaPoista

Saa kommentoida, mä en pure.