20.5.2012

ruokaa, juomaa ja pyörä

Salaperäinen ravintola.
Kakkukeidas keskellä puistoa




Nyt ei kuvilla mässäillä, eikä mässäilty eilenkään.
Mässäilyt oli lähinnä suun kautta tapahtuvaa nautiskelua.
Eilen oli nimittäin The Ravintolapäivä.

Oli siis hyvä päivä aloittaa pyöräilykausi ja siirtyä Vantaan maalaiskylästä kohti urbaaneja makuelämyksiä.

Pohjois-Haagassa piti olla tarjolla Afrikkalaista possupataa. Loppu.

Malminkartanossa sen sijaan Irakkilaista kotiruokaa oli edelleen tarjolla ja hyvää oli. Paikalle löytäminen tosin oli hieman hankalaa ja jossain vaiheessa kun siirryimme kellariin tavarahissillä, tuntui, että nyt ollaan TODELLA urbaanin ruuan lähteillä. Pommisuojaan asti ei kuitenkaan tarvinnut siirtyä.

Kellarista kun pääsi pois oli seuraavaksi saatava jotain hyvää. Etelä-Haagan puistosta löytyikin Amerikkalaistyylinen konditoria opiskelijoiden herkkukeidas. Ostettiin tiskityhjäksi ja nautittiin cupcaket fiilistellen nurmella.

Vatsat täynnä matka jatkui kohti Meilahtea, missä paikalliset partiolaiset teki lettuja. Täällä suosio oli yllättänyt selkeästi esillepanijat ja sainkin vuoronumeron 81. Eli vain kaksikymmentä ottamassa ennen minua. Nopea laskutoimitus. Keskimäärin 2,2 lättyä/vuoro ja noin 2,5 minuuttia per lätty. Yli tunti kauniilla auringolla ei kuulostanut pahalta, mutta n. 300 muutakin ravintola/kahvilaa odotti mössäilyjäni.

Ihan liikaa jonottajia

Suunta siis takaisin päin kohti Haagaa, mistä löytyi vielä koju, jonka luona kaksi iloista naista keskusteli ja kysäisi:
Mitäs etsitte?
Ihania makunautintoja tietty!
Ne on loppu.

No mutta onneksi aina voi vaihtaa pullat ja kakut parempaan. Loppuilta menikin sitten kuoharia nauttien ja Helsingin kattojakatsastellen.

Yön pimeyden saavuttua ja RIITTÄVÄN tankkauksen jälkeen pyörämatka jatkui takaisin kotia.

18.5.2012

Odottavat sipulit


Tämä kiireys ei sovi minulle.
En kerkeä, en ehdi.
Blogloving ja 70 lukematonta kirjoitusta huutaa nimeäni.
EIIIII...
Kiire ei tosin näy kuvissa. Minähän saan sipulitkin versoamaan.
Sipuleilla ei ole kiire, niitä ei ole kauheesti tarvittu (nämähän on ostetty viime kesänä)
Tämä kokki-kolmonen tosin teki pari päivää sitten ensimmäistä kertaa ruokaa, joten kai niillekin jotain käyttöä vielä löytyy.

12.5.2012

house

I love my house and house music.


JACK! I'm coming...
12.5. @Venue



9.5.2012

kotona


Olen saanut asuntoni takaisin ja jopa siivottuna. :D Vaikka olelu kiertolaisenakin tuntui varsin mukavalta välillä.
Tiskipöydällä odotti myös kirje.

"Revi siitä sitten huumoria"

8.5.2012

haaste: somisteita


Vähemmän on enemmän.
Erikoisin osa sisustuksessani on varmasti tuo "kukka". Jäätävän yksinkertainen, mutta luo silti sen  tarvittavan määrän kodikkuutta. On myös varsin helppohoitoinen ja pärjää vaikka verhot olisi tiukasti ikkunoiden edessä.

Tämä oli siis Sisustuskuvahaasteen: somisteita ja yllätyksellisin asia sisustuksessani 

6.5.2012

Kakkaa kaapissa



Annoin asuntoni serkuilleni hyötykäyttöön perjantaina (lue lisää). Serkkuni perhe suorittaa siis empiiristä tutkimusta asuntoni soveltuvuudesta lapsiperheelle. Tänään piti sitten mennä tarkastamaan tuhoja moikkaamaan uusia asukkeja. Matkaan lähdin pelonsekaisin tuntein ja valmistauduin näkemään täydellisen sekosorron ja tapaavani kiertolaiselämästä stressaantuneen lapsiperheen, joka kaipaa jo omaan kodikkaaseen majaan.

Mutta mitä?

Nämä ihmisethän tykkäsivät tästä steriilistä asunnostani ja minulla on kuulemma pihalla lastenleikkipaikkakin. Siellä on loistava hiekkalaatikkokin ja jopa valmiiksi kasa leluja. Lisäksi makuuhuoneeni vastaa kuulemma Hotellien tasoa (varmaan laskenut taso hotelleissa); Sänky on mukava, peitot ja tyynyt tuntuu mahtavilta ja lakanat ihanan pehmeät.
Lisäksi minulla on kuulemma mukavia naapureita. Kylään eivät olleet vielä kutsuneet, mutta melkein.
TÄH!
(Se yksi setä on kyllä tosi kiva, kun sillä on talli täynnä upeita moottoripyöriä, jotka se näytti mulle kun utelin niistä)

Tutkin kuitenkin asuntoni jokaisen siiven tarkkaan ja tein älyttömän löydön:
Jääkaapissani oli ruokaa enemmän kuin nestemäisiä tarvikkeita. Kuoharihylly, oluthylly ja lonkerohylly olivat täynnä ruokaa, itsetehtyä ruokaa. Ja mikään ei ollut edes homeessa.


Maailman hitaimmin etenevä sisustuskuvahaaste jatkaa hidasta matkaansa samalla ja esittelee sisustustyynyni ja makuuhuoneen



Ai niin, yksi pikku juttu. Pikku J meni tonne sun eteisen kaappiin piiloon ja kakkas sinne. 
OK.
Mutta ei mennyt yksillekään kengille ja kakka oli ihan kova.
Kiva.
Ja voidaanko me olla vielä muutama päivä? Täällä on niin hyvä olla.
Tottakai, mutta pitäkää vaipat jalassa.

Vauhdinhurmaa odotellessa

Odottelua...
Olen odotellut autoni ihme valmistumista jo kuukausia (itsehän en käsiäni sotke, kun löytyy taitavampiakin värkkääjiä).
Odottelin diagnoosia, kustannusarviota, tallipaikkaa, sopivaa aikaa, rahaa osien ostoon, aikaa koneistajalta, lisää rahaa ja vielä viimeisen kaksi kuukautta moottorin valmistumista.
Odotettu siis on.

Innostuminen
Mutta nyt se olisi haettavissa, moottori.

Enää tarvitsee odottaa vain, että sen saa autoon asennettua, säädettyä ja sisään ajettua.

Kesä ja vauhdinhurma kuitenkin tuntuu jo ihan mahdolliselta!
Vauhdinhurma

5.5.2012

haaste: ...ja sitten heräsin

Blogistanian naiset kiusaa minua perjantain kunniaksi. Miia lähetti minulle haasteen Oma koti valkoinen blogista, joka kaikessa kauneudessaan menee näin:

KENEN KAUNIIN NAISEN VIERESTÄ SINÄ TAHTOISIT HERÄTÄ?

Voisin vetää kauheat herneet nyt ja ruveta saarnaamaan kuinka sisäinen kauneus on tärkeintä. Jätän kuitenkin tämänkin bullshitin kertomatta, kun kerrankin saan valita vain pelkkää kauneutta vierelleni.

Minuutin miettimisen jälkeen päätös oli valmis ja aloin selailemaan salaista suosikki-sivusto-listaani ja etsimään sopivaa kuvaa... kunnes tajusin, että sen kauneuden piti olla vierellä,  
Ei päällä, Ei alla.
Enkö siis vieläkään pääse shokeeraamaan blogimaailmaa loistavilla kuvilla?


Nyt te siellä ruudun takana mietitte; Kuinka paljon miehet voivatkaan ajatella vain seksiä?
PALJON.
Tosin minä mietin, kuinka paljon te naiset mietitte; Miten kaunis pitääkään olla?
Ja olenkos tänään kaunis? Onko poskipunaa sopivasti vai ei? Onko oikeat kengät? Onko hiukset hyvin?



No, me olemme erillaisia (onneksi) ja esimerkiksi se millaisia kuvia naiset ja miehet valitsevat samaisesta ihmisestä kuvastamaan kauneutta saattaa hieman vaihdella.
On muuten äärettömän ihanasti tuo tukka noissa kuvissa ;)


Megan Fox
Miehen valinta.
Naisen valinta.
 
Toisaalta mietin, miten tämän aiheen käsitely liittyy sisustamiseen siis?  Ei mitenkään, joten annan asian syvällisemmän käsittelyn olla (vaikka äärettömän mielenkiintoinen aihe onkin)ja toivottujen pehmoporno kuvien loistaa poissaolollaan ... sitä paitsi juuri nyt toivoisin todella, että saisin herätä sen erään kauniin naisen vierestä ;)


4.5.2012

jännittää

ennen omaa tuotantoa

Suomi hyökkää.... oi oi oi LÄTKÄÄ, LÄTKÄÄ, LÄTKÄÄ

EI, Ei, EI, tämä ei ole jännitykseni kohde, vaan asuntoni, palatsini, linnani. 
Annoin sen lainaan serkkuni perheelle, kun heillä on lattiaremontti päällä. Nyt nähdään miten asunto kestää lapsiperheen +koiran arjessa.

Pikkuisen tietenkin joutui valmistelemaan:
- Kaiuttimet pois
- Taide pois
- KAIKKI irtaimisto pois
- Ne kaikki kaksi kukkaani sopivasti piiloon

Toivottavasti ei ole seinät piirrelty kukkia täyteen, verhot täynnä kädenjälkiä ja matot pissassa kun kotia saavun. 
Toivotaan, toivotaan, toivotaan.



3.5.2012

Haaste: minun kattaukseni

Hyvä ruoka, parempi mieli.

Kätevä tapa saada kohtalainen kattaus on tilata sellainen suoraan nenän eteen. Kauniit jälkiruuat ei paljon koreilevia kattauksia kaipaa ja voin kertoa, että lautanen ja kälynen lusikkakin jäi toissijalle tätä kattausta maistellessa. Lautanen ei ollut äärettömän kaunis ja lusikka niin perus, mutta kangaslautasliinat saa minut hyvälle tuulelle. Kyllä mieskin osaa.

2.5.2012

Ei niin kivaa

Sisustaminen on kivaa, bloggaaminen on kivaa, juhliminen on kivaa, kirjoittaminen on kivaa, kuvaaminen on kivaa..
Kaikki tuo on niin s*******n kivaa.

Aina ei pysty vain tekemään niitä kivoja juttuja.
Ei nyt, myöhemmin kyllä.